Nii, on mulla ollu jonkin aikaa uusi kone. Pelittää ihan kivasti mutta on nuo ohjelmien asennukset jääneet. Ei vaan oikeesti innosta istua koneen äärellä. Helteen sietokyky alkaa olla äärirajoilla, vaikka kivempaa tää on kuin vastaavat miinusasteet. Uimassa pitää käydä harvase ilta, auringonlaskua katsomassa.

Siilinpoikanen oli aivan näännyksissä, pieni ressukka. Apteekin tädit juottivat sitä ruiskulla ja kummasti se pieni siitä virkosi. (apteekki on samassa kerrostalossa kuin me)

Olen niitä siipiäni kokeillut torimyyjänä useammassakin tapahtumassa, vaihtelevalla menestyksellä. Mukavaa se on ollut, tapahtumien kiertäminen. Muutama blogituttukin on saannut kasvot. Muunmuassa Palagan, oli tosi ihana tavata hänet. Sainpa nähdä Apan upeat hopeakorut ihan luonnossa, oi mitä silmänruokaa.

Kivi- ja korumessuille minut pyydettiin ja olin kovasti otettu. Jälleen yhtä kokemusta rikkaampana. Siellä tosin tuli takkiin niin, että ropisi. Mutku siellä oli kaikkea ihanaa niiiiin paljon. Raakakiviä tuli kannettua pussikaupalla kotiin. Jos vaikka sitä kivenhiontaa alkaisia opiskella ensi talvena. Ja roombox-silmillä tuli Aarreluola-boxin aarteita löydettyä, ööh, aika monella eurolla, mutku...Kivimessuilla sain apua ystävältä sekä pöydän somistuksessa, että myynnissä. Ihanat puulestit ja toinen pyykkilauta löytyivät ystävän aarteista.

Eli koruja on tehty ja paljon, varsinkin kaulakoruja.

Ja uusin villitykseni on nappikorut. Kaikki alkoi salaisesta kirppisystävästä. Tämänkertaiseen kierrokseen liittyy tuunaustehtävä. Pitkän pähkäilyn jälkeen päätin tehdä nappikorun ystävälleni,  siitä lisää vähän myöhemmin. Mutta se mopo karkasi käsistä ja tein sitten samalla "pari" itsellekin...