Olen tutustunut joensuulaiseen Kari Helotiehen, joka tekee aivan uskomattoman upeita taidevalokuvia. Hän käyttää vanhaa jalovedostusmenetelmää, sinikopiomenetelmä. (syanotypia) Vuonna 1842 englantilainen matemaatikko Sir John Herchel teki ensimmäiset kokeet valojäljentämisestä rautasuolojen avulla, vaikkakin jo 1725 venäläinen kreivi Bestusheff havaitsi, että rautasuolat muuttuvat valon vaikutuksesta. Kahden eri rautasuolasta tehdyn liuoksen valottuessa uv-valossa syntyy ei-vesiliukoinen pysyvä pigmentti, preussinsininen.

Seuraavat valokuvat on kuvattu neulanreikäkameralla isolle filmikoolle. Happovapaalle akvarellipaperille on sivelty herkistysliuos. Paperin kuivuttua sille on tiiviisti aseteltu kuvan negatiivi, joka on valotettu auringon valossa tai uv-säteilijällä. Valotetusta paperista on vedessä huuhdeltu valottumattomat suolaliuokset pois ja näin jäljelle on jäännyt valotettu osuus, joka muodostaa sinisen kuvan.

Valokuvista otetut valokuvat eivät aivan toista sitä utuista ja herkkää tunnelmaa, mikä niissä on. Aivan kuin digikamera "söisi" pois tunnelman valokuvista. Nähtyäni nämä teokset ja monta muuta Kari Helotien kuvaa, olen vakavasti harkinnut tärkeiden hetkien tallentamista oikealle filmille.

1311425446_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1311425454_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1311425464_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1311425477_img-d41d8cd98f00b204e9800998e