Olen tänään viettänyt hauskan päivän Joensuun Taitotalolla. Löysin mm uudet lihakset, kehruulihakset. Olen siis todistanut itselleni, että voin oppia kehräämään värttinällä.Sen on oltava mahdollista, koska selässäni olevat kehruulihakset ovat vallan kipeät. Vielä en villapuserolankoja kehränyt, ei niistä kyllä ihan lapasiakaan, mutta kissoille kyllä tosi kiva villamöttönen. Ehkä kuitenkin luotan vielä Maijan mattopirtin lankavalikoimaan, ainakin muutaman kerran joudun vielä kiroilemaan ennen upeaa, tasaista lankavyyhtiä. (vai vielä muovinpalasia mukaan...)
 

Jaanalle suuren suuri kiitos kurssin järjestämisestä. Oikeasti, noin kymmenen metriä lankaa, jossa oli yhteensä noin 10 cm pätkä, jota voisi oikeasti langaksi kutsua, mutta kyllä se siitä...