Virkkasin tässä taannoin jo viime talvena tehdylle salomoninsolmuhuiville lapaset kaveriksi. Tulee hauskan näköistä pintaa, kun ottaa aina silmukan takaa, tai vaikka aina edestä. Molempi parempi. Tein minä vielä toisen piponkin ja kaulahuivin. Itselleni muistiin kirjoitin ohjeen sivuihin, sattui kerrankin sopivan kokoinen eka yrittämällä.

1055931.jpg

Minä olen nyt niin ihastunut noihin kehyksiin, hämäävät sen verran, ettei vaillinaiset taitoni kameran käytössä näy niin selvästi. Kuten tässä, lapaset erottuvat hädin tuskin, mutta oikeasti ne on siellä ja oikeasti pääteltykin, virnistelee tämä täällä yksinänsä.

1055984.jpg

Väripilkkuna jenga-kutomuksille täytyi laittaa syksyllä tekemäni ohuempi pipo kuusveelle. Tyttö käytti sitä kerran. Kysyessäni miksei hattu kelvannut, hän vastasi sen olevan ruma. Ai miten niin ruma, kysyy äiti hieman harmissaan, johon lapsi vastaa: siinä ei oo pääkalloja, eikä se oo musta.
Auts, äidin prinsessaunelmat särkyivät rytinällä...

Osallistu arvontaan, vielä kerkeää hyvin!