Sain snyltäni viime kerralla Naganoa ja edelliskerralla Bombomia. En oikein tiedä mitä päässä liikkui tai siis liikkuiko yhtään mitään, kun kuvittelin saavani Bombomista pitkän kaulahuivin. Eihän se yksi kerä siihen riitä. Ei hätiä mitiä. Se on juuri sopiva kauluriksi tai sitten siitä tulee torkkupeiton katseenvangitsija, ihan ei varma juttu vielä. Naganot sen sijaan riittivät hyvin lapasiin ja jäikin vielä. Lapaset onnistuivat erinomaisesti, sillä ulkoistin niiden tekemisen äidilleni.

Tämän vuoden ekat ja ainoat (minulle) joulumyyjäiset onnistuivat hyvin. Oikein olen tyytyväinen. Sinne urakoin enkeli-kännykkäkoruja kännykkään, silmukkamerkeiksi tms. Itse ajattelin niitä laittaa joulupaketin päälle somisteeksi. Itselle tein muutamat korvikset, tosin vasta nuo savukvartsiset (ja lasihelmiset) on testattu. Toisessa swavorskia ja vuorikristallia.

Meidän kissan lempipaikka on minun työpöydälläni. Nyt pentujen odotuksen myötä siitä on tullut entistä itsepäisempi. Se vaan  ei kertakaikkisesti halua siitä siirtyä. Tee siinä sitten yhtään mitään. Ja vaikka kuinka yrittäisit sille selittää, että nukkumapaikka on kyllä lattiantasolla niin ei. (siis kissathan ymmärtävät ihmisen kieltä kyllä). Elli käyttää raskauttaan surutta tekosyynä, kun tietää etten sitä raaski nyt nakata lattialle. Tämä raskaus ei ole toivottu vaan erään syksyisen karkureissun tulos. Olis pitänyt leikkauttaa ajoissa...Olin niin sinisilmäinen, kuvittelin ettei se meidän Elli nyt sellaista. Kissanko luonto muka niin vahva olisi. Taisin salaa toivoa pikkukissoja vaikka niiden eteenpäin saaminen ei ole kaikista helpointa. Kohta meillä on tietysti seitsemän kissaa, kääääääk.