Nyt on ensimmäinen kädentaitotuokio pidetty. Hienosti meni, ja vaikka muutaman rouvan raahasin väkisin pöydän ääreen. Kiittelivät kuitenkin sitkeyttäni jälkeenpäin, olipa hyvä, että tulin -sanoilla. Näin upeita töitä tekivät ihanat kasi-ysikymppiset. Tuhruja niissä ei ole, minä käsittelin kuvaa niin ettei kangastusseilla kirjoitetut nimet näy. Ja ihan minun omassa kotona ovat kuivumassa, sillä minulle jäi värien kiinnitysurakka.

Omat mallini olivat tälläisiä. Ranskan lilja on heidän sanojen mukaan tosi tylsä ja ruma ja hevonenkin näyttää koiralta. Suorasukaista sakkia, niin ja kaikenlisäksi en ollut tehnyt lehmäsapluunaa. Yksi rouva kysyikin, etkös osaa lehmää piirtää. Mutta hauskaa meillä oli, puoli tuntia tehtiin töitä ja tunti rupateltiin, käsitöistä.

Kangasväreille ja tuputtimille piti tehdä kuljetuslaatikko. Vanhaan kenkälaatikkoon kangasta ja nauhaa päälle, avot, se oli siinä. Käytin liimana vanhaa maitoliiman loppua, ei muuten olis kannattanut. Haju on melkoisen kuvottava.

Olen sitten arvonnankin suorittanut. Olin ajatellut, että voittaja on hän, jonka ehdottaman työn toteutan MUTTA kaikki ehdotukset ovat erittäin varteenotettavia, ja tulevat todennäköisesti toteutumaan. Ensi kerralla neulahuovutetaan.

Ai niin, PAMIn lappuhan se hatusta nousi. Onneksi olkoon. Palkinnosta minulla ei sitten vielä ole hajuakaan ja joutuupa Pami sitä odottelemaankin. Paketti tulee silloin, kun on jo luopunut toivosta mitään saada :).